Suomalaiset sananlaskut ja viisaudet

Yli neljäsataa (400) Suomalaista sananlaskua ja vanhaa viisautta listattuna. Avaa sananlasku niin näet sen tarkoituksen ja historian.

 

Satunnainen

Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis

Parempi myöhässä kuin ei koskaan.

Ei ole viisautta liittyä huonoon seuraan.

Kukaan ei ole liian vanha oppimaan.

Parempi yksinäinen hetki kuin väärä seura.

Jos ei ole onnea, ei voi menestyä.

Joka kuopan toiselle kaivaa, se itse siihen lankeaa.

Ei ole syytä kiirehtiä päätöksiä.

Kun sauna lämpenee, sydämet avautuvat

Joka myrskyä kylvää, tuulta niittää

Kun onni kääntyy, käännä takkisi

Kun metsä vastaa, kuin sinne huudetaan

Älä nuolaise ennen kuin tipahtaa

Kun lehti putoaa, syksy on saapunut

Kova tuuli puhdistaa ilman

Kun kuu on täysi, yö on valoisa

Joka toisen kuoppaa kaivaa, itse siihen lankeaa

Älä pelkää pientä puroa, suuri joki voi olla syvempi

Kun tie on liukas, kävele varovasti

Kun järvi jäätyy, on aika luistella

Kun silta palaa, on aika uida

Tyhjä pää ei paina, mutta kompastuttaa

Älytön ei sanoistaan selkoa saa

Kun sydän on puhdas, mieli on kirkas

Kun joki virtaa, se kivetkin kuljettaa

Joka marjan poimii, se marjan maistaa

Kun sauna lämpenee, murheet sulavat

Kun sydän on lämmin, pakkanen ei pure

Hyvä työkalu on puoli ruokaa

Yksi kala ei tee kesää

Mitä syvempi kaivo, sitä kirkkaampi vesi

Kun sydän on kylmä, sanat jäätyvät huulille

Kovassa pakkasessa puutkin paukkuvat

Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön

Kun tie on jyrkkä, askelmat ovat arvokkaita

Joka paljon lupaa, se vähän antaa

Kun onni hymyilee, ole valmis jakamaan se

Joka kiveen kompastuu, se kantta kohottaa

Kun metsä puhuu, viisas kuuntelee

Älä anna pienen pilven peittää koko taivasta

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään

Kun soppa sakenee, sekoita kauemmaksi pohjaa

Kun maa jäätyy, sydämet lämpenevät

Joka riskejä pelkää, ei koskaan voita

Kun järvi jäätyy, ajatukset selkiytyvät

Älä lyö lahjaa leivän päälle

Kun sydän on täynnä, silmät vuotavat

Kun leipä loppuu, sanat alkavat

Kun puu kaatuu, uusi valo löytää metsään

Älä rakenna siltaa, jota et aio ylittää

Kun sydän on jäinen, sanoista tulee lumimyrsky

Joka lumen keskellä kasvaa, oppii pakkasta sietämään

Älä pelkää syvää vettä, pelkää hiljaista virtaa

Missä onnettomuus, siellä oppitunti

Joka kiven kääntää, löytää polun

Älä unohda juuriasi, kun latva ylettää taivaaseen

Kun tie haarautuu, sydän valitsee polun

Joka metsän tuntee, ei eksy poluilla

Älä anna pienen pilven varjostaa koko taivasta

Joka jäätä rakastaa, oppii kylmän syleilyn

Älä anna auringon laskea vihasi ylle

Kun kissa on poissa, hiiret hyppivät pöydällä

Kun taivas itkee, maa nauraa

Joka tuuleen kylvää, tuiskua niittää

Rauha on parempi kuin jälkiviisaus

Älä pelkää pimeää, etsi tähtiä

Joka myrskyn keskellä laulaa, löytää rauhan

Kun järvi jäätyy, sanoista tulee kaiku

Kun ruis ruskistuu, on aika toimia

Tyvenessä vedessä syvimmät virrat

Joka riskejä kaihtaa, saaliistaan luopuu

Kun maa jäätyy, sanat höyrystyvät

Joka jäällä tanssii, oppii kaatumaan

Älä pelkää pimeää metsää, pelkää sen hiljaisuutta

Kun kaski palaa, uusi metsä syntyy

Vanha viisaus, uudet sanat

Joka metsään haluaa mennä, se tiensä löytää

Yksi tie, monta polkua

Joka myrskyssä seilaa, oppii purjehtimaan

Kun saappaat ovat suot, sydän on kotona

Älä tuomitse jäätä ennen kuin kävelet sen yli

Joka aitan rakentaa, se leipäänsä varjelee

Älä jätä huomista varaan, mitä tänään voit tehdä

Kun sydän on jäinen, sanat ovat teräviä

Kun kaivo kuivuu, arvostamme vettä

Sydän talvessa, hymy kesässä

Missä hiljaisuus, siellä ajatukset kukoistavat

Älä anna kylmän tulen polttaa

Missä on tahto, siellä on tie

Joka tuuleen kylvää, myrskyä niittää

Vanhaa ei voi opettaa uusia temppuja

Tuuli kääntyy, kun puut puhuvat

Hiljainen vesi, syvät pohjat

Kun talo nukkuu, salaisuudet heräävät

Kenen leipää syöt, sen laulua laulat

Kun susi muuttaa turkkiaan, ei luonnettaan

Kuura peittää jäljet, mutta ei tekoja

Missä savua, siellä lämpöä

Vain kova maa kasvattaa vahvat juuret