Parempi on olla kärsivällinen kuin hätäinen.
Mitä se tarkoittaa?
Sananlasku tarkoittaa, että on parempi odottaa ja olla kärsivällinen kuin toimia hätäisesti tai kiirehtiä päätösten tekemisessä. Hätiköiden tehdyt ratkaisut johtavat helposti virheisiin, joita joutuu myöhemmin korjaamaan.
Kärsivällisyys ei tässä tarkoita toimettomuutta vaan malttia: asioille annetaan aikaa, hankitaan riittävästi tietoa ja toimitaan vasta sitten, kun on harkittu.
Sananlaskun muodot
Sananlasku tunnetaan myös muodossa ”Parempi on olla kärsivällinen kuin hätiköidä”. Merkitys on sama: toisessa muodossa puhutaan hätäisestä ihmisestä, toisessa hätiköivästä toiminnasta.
Missä tilanteissa sananlasku sopii?
- Suurissa päätöksissä, kuten asunnon ostossa tai työpaikan vaihdossa, kun houkutus ratkaista asia nopeasti on suuri.
- Riidoissa ja erimielisyyksissä, joissa kiivaana sanottu voi myöhemmin kaduttaa.
- Oppimisessa ja pitkäjänteisissä tavoitteissa, joissa tulokset näkyvät vasta ajan kanssa.
Samaa ajatusta ilmaisevat myös sananlaskut Hiljaa hyvä tulee, Kärsivällisyys on hyve ja Parempi katsoa kuin katua.
Sananlaskun historia
Sananlaskun tarkkaa alkuperää ei tunneta, eikä sitä voi jäljittää yksittäiseen lähteeseen tai kirjoittajaan. Kärsivällisyyden asettaminen hätäilyn edelle on kuitenkin hyvin vanha ajatus, jota esiintyy monien kansojen sananlaskuissa.
Esimerkiksi Raamatun Sananlaskujen kirjassa (Snl. 16:32) todetaan, että pitkämielinen on parempi kuin sankari. Suomalaisessa perinteessä samaa viestiä kantavat muun muassa sananlaskut ”Hiljaa hyvä tulee” ja ”Kiireellä kissanpojat sokeina syntyvät”.
Nykyään sananlaskua käytetään muistutuksena siitä, että kiireessä tehty ratkaisu ei ole aina paras ja että malttaminen kannattaa.