Tapio

Joka kiveen kompastuu, se kantta kohottaa

Kun onni hymyilee, ole valmis jakamaan se

Joka paljon lupaa, se vähän antaa

Kun tie on jyrkkä, askelmat ovat arvokkaita

Joka leikkiin ryhtyy, se leikin kestäköön

Mitä syvempi kaivo, sitä kirkkaampi vesi

Kovassa pakkasessa puutkin paukkuvat

Hyvä työkalu on puoli ruokaa

Kun sydän on kylmä, sanat jäätyvät huulille

Kun saappaat ovat suot, sydän on kotona

Älä tuomitse jäätä ennen kuin kävelet sen yli

Joka aitan rakentaa, se leipäänsä varjelee

Kun sydän on jäinen, sanat ovat teräviä

Sydän talvessa, hymy kesässä

Missä hiljaisuus, siellä ajatukset kukoistavat

Joka jäällä tanssii, oppii kaatumaan

Joka kiven kääntää, löytää polun

Missä onnettomuus, siellä oppitunti

Älä pelkää syvää vettä, pelkää hiljaista virtaa

Joka lumen keskellä kasvaa, oppii pakkasta sietämään

Älä rakenna siltaa, jota et aio ylittää

Kun taivas itkee, maa nauraa

Joka jäätä rakastaa, oppii kylmän syleilyn

Älä anna auringon laskea vihasi ylle

Kun tie haarautuu, sydän valitsee polun