Suomalaiset sananlaskut

Ei kala syö, jos se ei nälkää tunne.

Vain tyhmä toistaa samat virheet.

Joka härillä kyntää, se häristä puhuu.

Toisen roska on toisen aarre.

Hyvä kello kauas kuuluu, paha vielä kauemmas.

Vahinko ei tule kello kaulassa.

Pienestä purosta kasvaa suuri joki.

Käärmettä pyssyyn ei kannata tunkea.

Joka köyhälle kuppa antaa, se köyhäksi itse jää.

Ahneus vie kalatkin vedestä.

Halvalla ei saa hyvää.

Ei sota yhtä miestä kaipaa.

Talo elää tavallaan, vieraat kulkee ajallaan.

Parempi katsoa kuin katua.

Sitä saa, mitä tilaa.

Ei kahta ilman kolmatta.

Lyötyä ei pidä lyödä.

Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin.

Köyhällä on aina kiire.

Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään.

Suo siellä, vetelä täällä.

Varo, mitä toivot – se voi toteutua.

Ei omena kauas puusta putoa.

Ei oppi ojaan kaada.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa.