Ei sota yhtä miestä kaipaa.
Mitä se tarkoittaa?
Sananlasku ”Ei sota yhtä miestä kaipaa” tarkoittaa, että suuressa yhteisessä asiassa yksittäisen ihmisen poissaolo ei ratkaise lopputulosta. Vaikka joku jää pois, muut jatkavat, ja työ tai tehtävä tulee tehdyksi ilman häntäkin.
Sananlaskua käytetään usein kevyesti ja lohduttavasti. Sillä voi vakuuttaa, ettei yhden ihmisen poisjääminen haittaa, esimerkiksi kun joku ei pääse mukaan talkoisiin, retkelle tai juhliin. Sen voi sanoa myös itsestään, kun jättäytyy sivuun: joukko pärjää ilman minuakin.
Esimerkiksi näin: ”En taida päästä huomenna muuttoavuksi.” – ”Ei se mitään, ei sota yhtä miestä kaipaa.”
Toisaalta sananlasku muistuttaa, että kukaan ei ole korvaamaton. Suurissa hankkeissa ratkaisee koko joukon työ, eikä kaikkea kannata rakentaa yhden ihmisen varaan. Sävy riippuu tilanteesta: lohdutuksena sananlasku on ystävällinen, mutta jos sillä vähätellään toisen panosta, se voi kuulostaa tylyltä.
Sananlaskun historia
”Ei sota yhtä miestä kaipaa” on vanha suomalainen sananlasku. Sen tarkkaa alkuperää ei tiedetä, mutta se on ollut suomen kielessä käytössä pitkään.
Sananlaskun kuva tulee sodasta, jossa taistelee suuri joukko miehiä. Niin suuressa joukossa yhden miehen puuttuminen ei muuta kokonaisuutta. Nykyään sananlaskua käytetään lähes aina kuvaannollisesti arkisista tilanteista, eikä sillä yleensä viitata sotaan lainkaan.
Samaa ajatusta ilmaisee myös tuttu sanonta ”kukaan ei ole korvaamaton”.