Ei ole tyhmää kysymystä.
Mitä se tarkoittaa?
Sanonta ”Ei ole tyhmää kysymystä” rohkaisee kysymään aina, kun jokin asia on epäselvä. Kukaan ei voi tietää kaikkea, ja kysyminen on tavallisin tapa oppia uutta. Epäselvyyden myöntäminen ei kerro tyhmyydestä vaan halusta ymmärtää.
Sanonnasta käytetään usein pidempää muotoa ”Ei ole tyhmää kysymystä, on vain tyhmä, joka ei kysy”. Jälkimmäinen puolisko kääntää huomion kysyjästä siihen, joka jättää kysymättä: se, joka ei uskalla kysyä, jää helposti ilman tietoa tai toimii väärän oletuksen varassa.
Sanontaa kuulee erityisesti tilanteissa, joissa joku epäröi kysyä, esimerkiksi kun
- opettaja rohkaisee oppilaita kysymään tunnilla
- uutta työntekijää perehdytetään työpaikalle
- koulutuksessa tai kokouksessa halutaan, että kaikki pysyvät mukana.
Ajatus on, että kysymys harvoin nolaa ketään, mutta kysymättä jättäminen voi johtaa virheisiin. Usein joku muukin on miettinyt samaa asiaa, ja kysymys auttaa silloin koko ryhmää.
Sananlaskun historia
Sanonnan tarkkaa alkuperää ei tunneta. Se on nykyaikainen ja laajalti käytetty sanonta, ja samaa ajatusta ilmaistaan monissa kielissä, esimerkiksi englannin ”There are no stupid questions”. Suomessa sitä toistetaan erityisesti kouluissa, koulutuksissa ja työpaikoilla.
Kysymisen arvoa korostaa myös vanha suomalainen sananlasku ”Ei kysyvä tieltä eksy”: se, joka uskaltaa kysyä neuvoa, löytää perille.