Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa
Mitä se tarkoittaa?
Tämä sananlasku tarkoittaa, että liian korkealle tähtäävä voi epäonnistua ja päätyä huonompaan asemaan kuin mistä lähti. Liiallinen kunnianhimo, ahneus tai omien kykyjen yliarviointi kostautuu.
Sananlaskua käytetään varoituksena esimerkiksi silloin, kun joku yrittää liikaa kerralla, tavoittelee asemaa, johon hänellä ei ole edellytyksiä, tai haluaa enemmän kuin on realistista saavuttaa. Joskus sitä käytetään myös vahingoniloisesti, kun kunnianhimoinen hanke kaatuu.
Sananlaskun historia
”Joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa” on vanha suomalainen kansansananlasku, jonka tarkkaa alkuperää ei tunneta. Kuten monet kansanperinteen sananlaskut, se on kulkenut suullisesti sukupolvelta toiselle.
Sananlaskun kuva on otettu suomalaisesta metsästä. Kuusi on korkea puu, kataja taas yleensä matala ja pistävä pensas. Joka kurottelee kohti kuusen latvaa, voi pudota ja päätyä katajaan: ylhäältä alas ja vielä epämukavaan paikkaan. Sananlaskussa on myös suomalaisille sananlaskuille tyypillinen alkusointu: kuuseen kurkottaa, katajaan kapsahtaa.
Sananlaskussa on usein nähty perinteinen vaatimattomuuden ihanne. Nykyään sitä käytetään sekä vakavana varoituksena että leikillisesti.